19. 12. 2018

Vein REDACTEDn aa­mul­la Py­häl­le puo­li kuu­en au­toon Ro­va­nie­mel­le, jos­ta se len­si Hel­sin­kiin. Il­lal­la oli Do­mi­nan­ten jou­lu­kon­sert­ti, ja huo­me­na se jat­kaa Ruo­ko­la­hel­le jou­luk­si. Äiti me­nee per­jan­tai­na Ou­luun ja tu­lee Ja­nin kans lau­an­tai­na ta­ka­sin. Olin tä­nään rei­pas ja tein mel­kein nor­maa­li­pi­tusen työ­päi­vän sen jäl­keen ku olin Py­häl­tä tul­tua­ni en­sin sa­not­ta­nu yhen ris­ti­kon ja osioi­nu ul­ko­sen ko­va­le­vyn uusik­si var­muus­ko­pioin­tia var­ten (mikä Zen­boo­kis­sa on­nis­tu­ki mut­ta mis­tä­lie syys­tä ei REDACTEDn Wi­nu­kas­sa). Sit­te lai­toin ta­va­roi­ta omil­le pai­koil­leen var­maan tois­ta tun­tia en­nen ku läm­mi­tin sau­nan ja kyl­vöin oi­kein kau­an. Ai niin, pos­tin­ki kä­vin pot­ku­ril­la: ve­ro­pos­tin ja jou­lu­kort­tien li­säk­si tuli kut­su Cas­sio­peian 40-vuo­tis­juh­laan. REDACTED. ”Ai vit­tu oi­keas­ti?”

Olen kir­jot­ta­nu ei­len ja tä­nään ylös asioi­ta, joi­ta ha­la­jan saa­da teh­tyä ensi vuon­na tai en­nen ku se al­kaa. Yks sem­mo­nen on Twit­ter-tili si­taa­teil­le Ko­din Tai­to­sa­na­kir­jas­ta, joka on paik­ka pai­koin ta­hat­to­man hul­va­ton.

16. 12. 2018

Kel­lo lä­hes­tyy puol­tayö­tä ja huo­men­na on työ­päi­vä, mut­ta pääs­sä on per­ho­sia. Nämä ovat eri la­jia kuin ne ma­han­poh­jas­sa viih­ty­vät serk­kun­sa, jot­ka elä­vät jän­ni­tyk­ses­tä. Näi­den ra­vin­toa on vi­tu­tus. REDACTED veti tä­nään her­neen per­see­seen­sä sii­vot­tu­aan en­sin kaks päi­vää aa­mus­ta il­taan ja kek­sit­ty­ään sit­ten, et­ten anna sil­le mi­tään ar­voa. En näh­tä­väs­ti ol­lut myös­kään aut­ta­nut tar­peek­si, vaik­ka olin­kin pyy­kän­nyt, tis­kan­nut, pe­tan­nut, tam­pan­nut, lait­ta­nut ruo­kaa ja läm­mit­tä­nyt sau­nan. Ai niin ja imu­roi­nut, mut­ta vää­rin, kos­ka pii­ron­gin alta unoh­din.

Ajat­te­lin tä­nään, että on­ko­han van­he­ne­mi­sen var­ma merk­ki se, mi­ten usein ny­ky­ään muis­te­len kai­hol­la en­ti­siä ai­ko­ja ja mi­ten har­voin mie­tin in­nol­la tu­le­via. Alle kol­me­kymp­pi­se­nä osa­sin jät­tää pal­jon asioi­ta taak­se­ni pal­jon hel­pom­min ja uusiu­tua, vaih­taa kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta. Nyt tun­tuu, että mis­tään mikä on men­nyt mes­ta­ri­mer­kin jäl­keen päin vit­tua en ole pääs­syt yli. REDACTEDn kans on iha­nia het­kiä, mut­ta huo­maan mi­ten mo­nes­ti ne on vain luon­nol­lis­ten va­kioi­den, ei hen­ki­lö­koh­tais­ten muut­tu­jien, an­sioi­ta. Tot­ta­kai on mu­ka­vam­pi nuk­ku­maan men­nes­sään kä­per­tyä jol­le­kul­le lusi­kak­si tai ai­heut­taa ja saa­da or­gas­me­ja kuin käyt­tää sän­kyä yk­sin, mut­ta se oli­si mu­ka­vaa ke­nen ta­han­sa kans­sa, mitä tar­koi­tin luon­no­li­sel­la va­kiol­la. REDACTED… [REDACTED tuli ja pyy­si ylös nuk­ku­maan, apro­poo edel­li­se­ni.]

10. 12. 2018

Haa­vei­len kork­kaa­mat­to­man orans­sin muis­ti­kir­jan kork­kaa­mi­ses­ta 1. päi­vä­nä tam­mi­kuu­ta. Aloit­tai­sin sii­hen päi­vä­kir­jan, jos­sa kä­sit­te­li­sin vain hen­ke­viä, enkä käyt­täi­si ba­na­lis­me­ja ku­ten ”kor­ka­ta muis­ti­kir­ja”. Lun­ta on tul­lut vii­me päi­vi­nä huo­lel­la, ja olen nyt kah­te­na päi­vä­nä pe­räk­käin ko­lan­nut koko pi­han ja pi­ha­tien. Mah­ta­va tun­ne li­hak­sis­sa!

Jani kir­joit­ti Mar­gi­naa­liin vii­me vii­kol­la näh­neen­sä itku-unta, mis­tä imp­si­roi­tu­nee­na oma­kin ai­vo­ni ke­hit­te­li pit­käs­tä ai­kaa kun­non nyyh­ky­draa­man REDACTEDstä. Ke­hys­ta­ri­na­na oli Sher­ry Bean­sin keik­ka, jon­ka olin unoh­ta­nut täy­sin: en ol­lut har­joi­tel­lut pii­se­jä, ja olin pai­kal­la­kin Kaa­pe­li­teh­taal­la vain sat­tu­mal­ta oi­ke­aan ai­kaan mut­ta il­man nuot­te­ja ja keik­ka­vaat­tei­ta. REDACTED oli rai­vo­na, muut pet­ty­neen vai­te­liai­ta. REDACTEDä en näh­nyt, mut­ta ta­jusin mo­kan­nee­ni sen sil­mis­sä eni­ten, tai siis hu­kan­nee­ni hä­nel­tä ison vas­taan­tu­lon ti­lai­suu­te­na­ni kun­nos­tau­tua. Jo­na­kin toi­se­na yönä vii­me vii­kol­la sain sen­tään REDACTEDn lep­py­mään.

29. 11. 2018

Os­tin REDACTEDlle täs­sä taan­noin 1500 pa­lan stuk­jes pieces tei­le morceaux pa­la­pe­lin, jon­ka ko­koa­mi­ses­ta on muu­ta­mas­sa päi­väs­sä keh­key­ty­ny enem­män pak­ko­miel­let­tä ku lep­po­saa ajan­vie­tet­tä muis­tut­ta­vaa toi­min­taa. Il­jet­tää tuom­mo­set hyö­dyt­tö­mät riip­pu­vuu­det, hää­tyy pi­tää huo­mi­nen ai­na­ki tau­koa sii­tä, että saa kont­rol­lin­tun­teen ta­ka­sin. Sa­maa hal­lin­ta­miel­tä na­ker­taa hii­ret, ora­vat ja kä­py­ti­kat ko­loi­neen — lah­taan kaik­ki saa­ta­na jär­si­mäs­tä, pas­ko­mas­ta ja hak­ka­mas­ta meiän ta­loa!

Olen näh­ny ta­val­lis­ta elä­väi­sem­piä unia vii­me öinä, pi­tää toi­voa että ens­ki. En­ti­set hei­lat­han ne niis­sä taas haa­mui­lee, mut­ta sitä ih­met­te­len et­tei REDACTED iki­nä. REDACTED.

25. 11. 2018

Suklaa­kak­ku on­nis­tu hy­vin ja meni kaik­ki. Kä­vin äi­tin kas­vi­maal­ta hii­ren­lis­kun ja vi­ri­tin sii­vous­ko­me­ron kul­mal­le pyy­tä­mään. Rou­va REDACTED osot­tau­tu va­lis­tu­neek­si ris­ti­koit­ten ys­tä­väk­si! Kuu pais­to vie­lä­ki niin kirk­kaas­ti, et­tei rai­til­la tar­vi­nu ot­ta­lamp­pua. Uni­aa­van Nal­ti vei syöm­men mo­lem­mil­ta. Koko po­ruk­ka, koi­rat ja ih­mi­set, ihas­tut­ti. Var­maan käy­ään jou­lun vä­li­päi­vi­nä ha­ke­mas­sa tyyp­pi hi­maan. Sii­tä tu­lee ehkä Lyy­ti tai Hert­ta tai Hel­le­vi. Mul­la on iha­na koti ja iha­na yh­ty­mä­kump­pa­ni pi­tä­mäs­sä sii­tä ka­ve­ri­na huol­ta. Olen on­ne­kas.

24. 11. 2018

Pol­jin tä­nään vih­riän Nop­san nie­mes­tä Su­van­toon. Muu­ten oli so­pi­vas­ti pääl­lä mii­nus vii­teen ja vii­maan, mut­ta Kuu­vis­sa pa­len­ti var­pai­ta. Kaks uk­ko­teer­tä kar­kas Piip­po­lai­sen suo­ral­la pe­tä­jäs­tä ja kop­pe­lo Su­van­non­tiel­lä pen­kas­ta. Kä­vin kir­kos­sa har­jot­te­le­mas­sa huo­mi­sen vir­ret.

REDACTED soit­ti it­kien ja ker­to että REDACTED oli kuol­lu. Lii­kaut­ti pal­jon hy­viä muis­to­ja pyö­ri­mään ja ala­ku­loa sii­tä, että ne on enää muis­to­ja — tai siis sii­tä että me­ne­tin, huk­ka­sin itel­tä­ni tie­ten tah­toen, sen on­nen ajan, jo­hon REDACTED kuu­lu. REDACTED.

Koot­tiin tä­nään kir­ja­hyl­ly ja sain työ­huo­nee­seen vä­hän li­sää jär­jes­tys­tä. REDACTEDn pa­ris­ko tu­lee huo­me­na ky­lään, hyvä in­sen­tii­vi taas sii­vo­ta pik­kusen. Ja tehä kar­de­mum­ma­suklaa­kak­ku He­sa­rin vii­den ai­nes­osan oh­jeel­la.

20. 11. 2018

Ol­laan sun­nun­tai­na me­nos­sa kat­to­maan la­pin­po­ro­koi­ran nart­tu­pen­tua, jos­ta ehkä tu­lee meiän en­sim­mäi­nen per­heen­li­säys. Ran­nis­jär­ven ko­hal­la Sa­vu­kos­kel­ta Kuos­kuun päin on REDACTEDn pa­ris­kun­nan ken­nel, jo­hon 5. 11. syn­ty pen­tue. Ko­ko­mus­tan ni­mek­si ol­tiin suun­ni­tel­tu Ruu­tia, mut­ta täl­lä on nis­kas­sa ja pääs­sä niin pal­jon val­kos­ta, että pi­tä­nee kek­siä joku muu. Mo­lem­pi kas­vat­ta­ja löy­tyy Sa­vu­kos­ken Ha­los­ten su­ku­puus­ta: REDACTED on kuu­lem­ma Vä­ke­vä-Ma­tik­si sa­no­tun po­jan­poi­ka ja REDACTED Py­hä­jär­ven REDACTEDn vel­jen­tyt­tö, vis­siin siis Lo­kas­ta pois.

Sun­nun­tai­na on taas soit­to­keik­ka­ki, nie­men kir­kos­sa REDACTEDn kans. Suu­rin­ta osaa vir­sis­tä har­jot­te­lin va­hin­gos­sa jo kaks viik­koa sit­ten, mut­ta hää­ty­nee käyä vie­lä lau­an­tai­na ker­taa­mas­sa. On ollu mu­ka­va pi­tää soit­to- ja lau­lu­tai­toa täl­lä lail­la yllä ja ehkä jopa pik­ku hil­jaa ke­hit­tää nii­tä — ja saa­ha sii­tä vie­lä ra­haa­ki. Pi­täis vain muis­taa las­kut­taa jo­ten­ki sään­nöl­li­sem­min, REDACTEDaki, et­tei tar­vis käyt­tää sii­hen aina ker­ral­la niin pal­joa ai­kaa.