Luontoportista Suomen luonnon päivänä poimittua: ”Nykyään oravaa metsästetään varsin vähän, 2.000–10.000 yksilöä vuodessa, nekin yleensä vahinkojen ehkäimiseksi” [sic].
Minusta kyllä tuntuu, että kymmenentuhatta oravaa on ihan helvetisti oravia.
Luontoportista Suomen luonnon päivänä poimittua: ”Nykyään oravaa metsästetään varsin vähän, 2.000–10.000 yksilöä vuodessa, nekin yleensä vahinkojen ehkäimiseksi” [sic].
Minusta kyllä tuntuu, että kymmenentuhatta oravaa on ihan helvetisti oravia.
”Narisevat kengät. Ulko- ja sisäpohjan välille pannaan palanen purjepalttinaa, asfalttihuopaa tai tuohta. Valmiin kengän pohjaan pistetään naskalilla reikiä, joiden kautta esim. voitelukannua käyttäen saadaan tungettua koneöljyä ulko- ja sisäpohjan väliin.”
Setälä, Vilho (toim.) 1945: Kodin taitosanakirja (s. 310).
ateljee
Bastilji
detalji
kanalja
kavaljeeri
komeljenttari
Marseljeesi
medaljonki
papiljotti
pataljoona
paviljonki
persilja
posteljooni
vanilja
Joka kesä hämmästyttää näennäisen selväjärkisten ihmisten, lähipiirissäkin, doublespeak suomalaisten uimavesien lämpötilasta. Eivät järvet, virtavedet eikä varsinkaan meri Suomessa ole koskaan l ä m p i m i ä, vaikka ne ovat vähän vähemmän kylmiä kuin talvella.
Laskisitteko muka ammeeseenne senlämpöistä vettä kuin on vaikka Kemijoessa juhannuksena ja kehuisitte käyvänne ihAnAn LäMpIMään kylpyyn? Upotetaanko oluet mökkiviikonloppuna rantaveteen, jotta ne pysyisivät l ä m p i m i n ä ?
Jos hotellin suihkusta tulisi ainoastaan tätä ”tosi lämmintä Janne hei oikeesti” ‑vettä, luulenpa että respassa olisi näiden lähipiiriläistenkin puheen nuotti toinen!
Jos Sibelius säveltäisi suomalaista sielunmaisemaa huokuvan puusarjansa pianolle (op. 75) nyt, luulenpa että sen osat olisivat:
Kiinnostaisi tietää, missä on kotikuntani Pelkosenniemen maantieteellinen keskipiste. Ohjeen avulla sen laskeminen ilmeisesti onnistuisi, jos kuntarajat saisi jostain SVG:nä. Wikipediasta löytyy kyllä SVG-muotoisia Suomen karttoja, joissa kaikkien kuntien rajat näkyvät, mutta niistä ei taida saada (ainakaan minun taidoillani) yksittäistä kuntaa erilleen. Osaisiko joku GIS-nörtti auttaa?
Ylen etusivulla juuri nyt:
Kielitoimisto ryhdekkääseen tapaansa sallii molemmat tavat taivuttaa.
”Maidon säilytys. Maitoa ei pidä säilyttää asuinhuoneessa, varsinkaan niin, että kärpäset pääsevät siihen käsiksi. Kuitenkaan ei maidon saa antaa ummehtua. Paras säilytyspaikka on jääkellari.”
Setälä, Vilho (toim.) 1945: Kodin taitosanakirja (s. 269).
Eliittiystävällinen muistisääntö suomen liitepartikkeleista (pois lukien niiden yhdistelmät): kA-kin-kO-hAn pA-s-kAAn?
”Lappo. Jotta l. saataisiin toimimaan, on usein tapana ensin imaista sen alapäästä, jolloin saa ehkä pahanmakuista nestettä suuhunsa.”
Setälä, Vilho (toim.) 1945: Kodin taitosanakirja (s. 212).