Kuvat

Tämän kuun pimen­nystä ihmeel­li­sempi oli minusta sen valo. Keit­tiön ikku­nasta näki katu­lam­put­toman kylän­raitin yöllä yhtä hyvin ku päivällä.

Ylösa­lainen räkä­jää­valos Puman logosta.

Täällä vartioin minä, ettei kukaan pääse sisälle pahan­tuu­li­sena, että karton­ki­pak­kaukset kier­rä­te­tään puhtaina ja hajo­tet­tuina, ja ettei isän­tä­väki viikon­lop­pui­sin­kaan vetele sikeitä liian pitkään. Suvannon koulun vieno talon­vahti Manta ♡

Pyhällä satoi lunta alhaalta ylös­päin ja aurinko nousi lännestä.

Vasen löytyi talon alta, tyhjänä vali­tet­ta­vasti. Radio­hii­lia­joitus ei onnis­tunut, mutta arkeo­lo­ginen konteksti viittaa noin puolen vuosi­sadan ikäe­roon.

Etelään matkaavia amiraa­leja leväh­teli elokuun lopulla piha­pii­rissä useampia. Muis­ti­ku­vis­sani viime vuosi­tu­han­nelta tätä lajia ei näin pohjoi­sessa vielä ollut, mutta epäilen muis­tiani enemmän kuin ilmas­ton­muu­tosta.

En ole tillin maun ylin ystävä, mutta tuoreen kimpun tuoksu on hulmaava!

Pieni on maailma: kun Kana­dassa palaa, liekit lyövät Kitisen pintaan.