Luin kirjan! Ei tulle kellenkään uutisena, että Iida Turpeisen Elolliset on hieno teos, mutta kerronpa silti. Jopa paras niin pitkään aikaan lukemistani, etten enää muista, mikä olisi viimeksi tehnyt yhtä suuren vaikutuksen. Vain samaa vioin kuin monta muuta painotuotetta nykyään lukiessani: miten vaikeaa on oikoluinten käyttö kirjoitusvirheitten kitkentään? Tästäkin muuten niin kauniskielisestä kirjasta löysin ikänäköisillä silmilläni ja erityisesti etsimättä kolme.
Sivuhuomautukset
Oon, ootan, ootatan
Onkohan sanojen ”oon” ja ”ootan” suhde alun perin ollut sama kuin sanojen ”teen” ja ”teetän” on vieläkin? Oottaminenhan kuulostaa siltä, että laitetaan joku toinen olemaan (siis esim. paikallaan sen aikaa kun itse tehdään). Onko voinut käydä kauan sitten Volgan takapenkillä sellainen semanttinen napaisuuskäännös, että ”oottajasta” onkin tullut se, jota o(d)otetaan?
Pesäpuu
Lauantaina, pölkyntekopäivän päätteeksi, kuormattiin velipojan @uusijani kans sahapukit valmiiksi urakan jatkua maanantaina. Alle 48 tunnin päästä alimmalla koivurangalla nökötti rastasoletetun munia vaille valmiin näkönen pesä. Olin tähän asti kuvitellu, että linnuilla menee tuossa hommassa paljon kauemmin, tyyliin viikko.
Mustosen pyörä
Meidän toistasataavuotiaan torpan pihassa seisoo ikivanha, ruostunut polkupyörä, jota koristaa tämmoinen ajan patinoima merkki. Tietoverkkohaku johtaa oululaisen Mustosen pyörän sivustolle, jossa kerrotaan, että ”liike on perustettu 2015”. Että mitenkä?
Kim Tši
Kätevä emäntä tekas kimtšiä. Tai ainaki laitto ison kasan kiinankaalta tuliliemeen tekeytymään kimtšin kiilto silmissä.
Mie vaakon
4-vuotias osoittaen viinirypäleitä keittiön pöydällä: ”Isi, mie vaakon nuo.” ”Anteeksi, mitä teet?” ”Vaakon! Tuolla vaakalla mie punnan ne.”
Sokeriherkkulakko
Sokeriherkkulakko on pitänyt jo kaksi viikkoa. Kelpo Janne! Toistaisia havaintoja: vireystila ei ole kummennut mutta suun terveys on. Lohtusyönti on harventunut mutta sujuu myös ilman sokeria (mm. munuaispuun siementen). Isoimpana voittona pidän, että elämänhallinnan tunnetta on piiru lisää ja itseinhoa kaikonnut.
Arkkiviholliseni tässä taistossa on suklaa sen kaikissa, rakastamissani muodoissa. Kaappiin on jäänyt tiu pääsiäismunia, joita ajattelen usein.
Japan
Olisipa Japani (ja japani) aikoinaan jätetty suomentamatta loppu-i:llä ja sen sijaan päätetty taivuttaa kuten hapan. Kansainvälisittäin meillä olisi nyt Suomi-Japan-seura jne., mutta yhtäkkiä umpihärmään ”jappamalaismatkailijoita” puhumassa “japanta”, joksi kääntäminen olisi “japattamista”. Olisi siinä Suomen Jappaman-suurlähettiläällä selittelemistä!
Pitkäselkänen talvi
Ollu pitkäselkänen talvi tämä. Nyt näyttäis viimein taittuvan niin että välilevyt rutisee.
Cross-country selfie stick
While scanning photos taken by a relative in the 1950s, I came across what is possibly the earliest documented use of selfie stick in Finland.
