Reema

Siirsin albumit ynnä muut vasem­malle pals­talle ja ärmäisin kalen­te­rini julki tuohon oikealle. Varmaan että tuleekin olemaan ajan tasalla kun origi­naali on Sunbir­dissä ja pape­ri­ver­sio­takin pitäisi yllä­pitää. Suun­nit­telen koko­naan uutta blogia WordPres­sillä tai Blog­ge­rilla, tämä on niin vanha ja ruma. Ai niin ja poistin ristikot, ostakaa Kirppu.

Hassua! Ei se, että olen edel­lisen merkinnän päiväyk­sestä päätellen lukenut samaa Calvinoa kohta kolme viikkoa, vaan se, että päätin, että luku­pro­jek­tini seuraava teos on Dosto­jevskin Rikos ja rangaistus jo ennen kuin olin aloit­ta­nut­kaan tätä kirjaa, jossa nyt, sivulla 188 plagioi­daan (tari­nassa, ei oikeasti) tuota nimen­omaista venä­läistä kalash­nikkoa! Suosit­te­lee­kohan Raskol­nikov minulle Eddingsiä?

Yritän elvyttää luku­har­ras­tus­tani. Tai parem­minkin herättää sen kuol­leista. Aion lukea yhden kirjan kullakin aakko­sella, suku­ni­mel­tään tai nimi­mer­kil­tään, alka­valta kirjai­li­jalta, ja edetä aakkos­jär­jes­tyk­sessä. Olen jo lukenut Agape­tuksen Aatamin puvussa ja vähän Eevankin sekä James Matthew Barrien Peter Panin, joka päihitti Dan Brownin Da Vinci -koodin ajan­koh­tai­suu­tensa vuoksi. Yöpöy­dällä on nyt Italo Calvinon Jos talviyönä matka­mies, jonka joskus vuosia sitten aloitin, mutten muis­taak­seni koskaan lukenut loppuun.

Velj­mie­helle tapahtuu.

Pala kynttä tai jotain muuta kovaa oli piilou­tunut Zippy-näppäi­mis­töni m-kirjaimen alle. Koska näppäinten väli oli liian ahdas pinse­teille, turvau­duin imuriin. Kynnen­pa­lanen singah­tikin rööriin kuin unelma, mutta sitten huomasin g-kirjaimen alla kohta­lok­kaan muna­karvan. Välit­tö­mästi siir­ret­tyäni imurin suun sen kohdalle koko näppäi­mistö ponnahti ilmaan ja kyseinen g-nappi avautui kuin marga­rii­ni­pa­ketin kansi. Lieneekö imu vienyt mennes­sään jousen vai minkä, mutta pikku g lepäsi pohjassa eikä reagoinut paina­mi­seen. Nooh, ”hajosi käytössä”, ajat­telin ja toimitin näppäi­mistön tänään kaup­paan, josta sen muutama viikko sitten ostin. Koska tuote ei enää kuulunut vali­koi­miin, sain rahani takaisin.

Kirjasin puuhiani salilla jo viime syksynä, mutta sitten tuli joulu ja niin pitkä läski­loma, että päätin aloittaa homman alusta, vaikka koko päivä­kirjan idea lieneekin siinä, ettei löhöiltyä muka tule, koska se täytyy ikään kuin tunnustaa itsel­leen, ja minun tapauk­ses­sani nyt myös muille.

Janne Uusi­talo Group Oyj on julkaissut viime vuoden tulok­sensa, joka analyy­tik­kojen mukaan on jonkin verran enna­koitua parempi. Kolmannen vuosi­nel­jän­neksen jälkeen raskaasti tappiol­linen tulos kääntyi loppu­vuonna nousuun, jota siivit­tivät paitsi inves­toin­tien supis­ta­minen myös yhtiön saamat vero­hel­po­tukset. Tulos rahoi­tuse­rien jälkeen jäi silti 856,64 euroa pakkasen puolelle. Konsernin koko­nais­lii­ke­vaihto oli kulu­neena vuonna 11758,07 euroa, josta valtion tuen osuus oli noin 30,4 prosenttia.

menot	12614,71 €	tulot	11758,07 €
vuokra	2778,00 €	ristikot	3940,38 €
matkat	2039,59 €	opin­to­tuki	3574,19 €
tekniikka¹	1938,57 €	palau­tus²	3200,86 €
ruoka	1742,28 €	muu tulo	1042,64 €
muu meno	1496,27 €	²lai­nojen takai­sin­maksu, takuu­vuo­krien palautus, veron­pa­lautus
laina	1460,00 €
käteis­nostot	1160,00 €
¹säh­kö­pianon osuus noin 63 prosenttia tekniikan menoista