Pakistan–Luxemburg

Jatka artikkeliin Pakistan–Luxemburg

lähtömaa # kohdemaa
KOSOVO 59 ALBANIA, ALGERIA, ANTIGUA JA BARBUDA, ARGENTIINA, ARMENIA, AZERBAIDŽAN, BAHAMA, BAHRAIN, BELGIA, BELIZE, BENIN, BHUTAN, BRUNEI, BULGARIA, BURUNDI, CHILE, EGYPTI, ERITREA, FIDŽI, FILIPPIINIT, GAMBIA, GHANA, GRENADA, GUATEMALA, GUINEA, GUYANA, HAITI, INTIA, IRAN, IRLANTI, ITALIA, JAPANI, JEMEN, LIBERIA, LIBYA, LIETTUA, LUXEMBURG, MALAWI, MALI, MALTA, MAURITANIA, MYANMAR, NAMIBIA, NAURU, NEPAL, NICARAGUA, NIGER, NIGERIA, PALAU, PANAMA, PARAGUAY, PERU, QATAR, RUANDA, THAIMAA, TŠAD, UGANDA, URUGUAY, ZIMBABWE

Ah, riistan makua

thaimaankaurisThaimaankauris (Rucervus schomburgki, aiemmalta suomenkieliseltä nimeltään scomburginhirvi) oli kaakkoisaasialainen hirvieläin, joka metsästettiin sukupuuttoon 1930-luvulla. Chao Phrayan jokitasangolla Thaimaassa eläneen lajin kuvasi tieteelle Edward Blyth 1863, ja sen tiettävästi viimeinen yksilö kuoli eläintarhassa vuonna 1938. Vuonna 1991 Laosista löydettyjen sarvien perusteella lajin arvellaan kuitenkin saattaneen säilyä.

Schomburgk’s deer – Wikipedia, the free encyclopedia (9. 5. 2013 julkaistu versio)

sahramitukaani
Cláudio Dias Timm | CC BY-NC-SA 2.0
Sahramitukaani (Pteroglossus bailloni) on Brasilian rannikkosademetsän lintulaji, joka nimestään huolimatta ei kuulu tukaanien vaan arakarien sukuun tikkalintujen lahkossa. Sen höyhenpeitteen väri vaihtelee sahraminkeltaisesta oliivinvihreään. Yläperä ja kookkaan nokan tyvi ovat punaiset. Uhanalaisuudeltaan sahramitukaani on ympäristöjärjestö BirdLife Internationalin silmälläpidettävien (NT, Near Threatened) lajien listalla.

Saffron Toucanet – Wikipedia, the free encyclopedia (12. 12. 2013 julkaistu versio)

S     sana            a1
1.00  SAHRAMITUKAANI  THAIMAANKAURIS

Ansa-anagrammisanasto | Reema (20. 12. 2013 julkaistu versio)

Hypätä aikansa yli

että kukaan ei voi hypätä aikansa yli

”Reema (lauseen remaattinen osa) on lauseen sanajärjestystä ja informaatiorakennetta koskeva termi, joka tarkoittaa lauseen varsinaisena uutisena esitettyä osaa.”

Sonja Tirkkonen-Condit: Makrotematiikka asiatekstin arviointikriteerinä (1982). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry:n julkaisu no 33.
Ison suomen kieliopin verkkoversio (2008). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 5.