Rekonstruktio

Muhaha-haa! Sain rekonstruoitua Pikkukamarin kymmenen vuotta sitten tehdystä MySQL-dumpista, ja pienen siistinnän jälkeen saan tuotua nekin hengentuotteet Reemaan. Kokonaisia albumeita, esim. Hiiumaan, lukuun ottamatta kuvatkin vaikuttivat olevan kaikki tallessa. Albumeihin kuuluneistakin olisi tietysti originaalit, muttei tietoa mitkä niistä olen aikanani valikoinut jaettavaksi. Ehkä paras arvaus olisi silti rikkinäisiä linkkejä parempi.

Luonnon välttämättömyys

Pohjoismaiden kansain, suomalaisten, lappalaisten ja ruotsalaisten mainitaan olleen suurimpia juopottelijoita; sen jälkeen ilmoitetaan seuraavan tanskalaisten, puolalaisten, englantilaisten ja saksalaisten; kaikkein raittiimmiksi kiitetään ranskalaisia, italialaisia, kreikkalaisia ja espanialaisia. Suuri valistusfilosoofi Montesquieu väitti alkoholin käytön lisääntyvän maantieteellisten leveysasteiden mukaan, minkä hän katsoi johtuvan luonnon välttämättömyydestä; mentäessä pohjoista kohti kasvaa ilmanalan kylmyys ja kosteus, ja sen hän otaksui vaativan nauttimaan alkoholia sitä enemmän, mitä enemmän päiväntasaajalta loitotaan.

Viljo Hytönen: Yhteiskunnallinen raittiuslukukirja (1922). Werner Söderström Osakeyhtiön raittiuskirjallisuusosasto.

Tuli tuuli, saattaa sataa

Suomen kielessä on yllin kyllin nelikirjaimisia sanoja, joiden toinen tai kolmas kirjain kahdentamalla syntyy toisia perusmuotoisia sanoja (esim. piru → piiru, evät → eväät). Erisnimiä lukuun ottamatta noiden nelikirjaimisten sanojen joukossa on kuitenkin vain kymmenen sellaista, joissa saman operaation voi tehdä kummalle välikirjaimelle tahansa:

kari kaari karri
kato kaato katto
kuri kuuri kurri
laki laaki lakki
lata laata latta
lika liika likka
muli muuli mulli
tili tiili tilli
tuli tuuli tulli
tuma tuuma tumma

Lata (”vars. äkeen apulaitteena käytettävä levymäinen maanpinnan tasoitin”) puolestaan on yllä luetelluista sanoista ainoa, josta syntyy uusi sana myös molemmat välikirjaimet tuplaamalla.