4. 1. 2023

Soke­ri­herk­ku­lakko on pitäny jo neljä päivää. Kelpo Janne! Tänään join kyllä ilta­teeksi melko huna­jaista huna­ja­vettä, mutten makian­hi­moon ku kurk­ku­voi­teeksi. (Ilman kurkkua ja voita.)

Kahvin­juontia en tänä uuna­vuona päät­täny vähentää ku aamu­ku­pil­lisen, josta meinas jouluna pinttyä tapa. Tänään repsahin juomaan toisenki ilta­päi­vä­mu­kil­lisen, mistä seuras, niin ku siitä aina seuraa, krapu­lainen heikotus parin tunnin päästä.

Lölpe­röi­ty­mään pääs­syttä yläk­roppaa aloin kans ohjel­moia vuojen alusta. Koska onhan 1. 1. ilmi­sel­västi parempi päivä alottaa elämän­muu­tokset ku joku satun­nainen muu! Ohjel­massa on etuno­ja­pun­ger­ruksia hundredpushups.comin neuvo­mina sarjoina, ylös­nouse­muksia renkailla (mummu­lassa) ja myöhemmin tangolla (kotona) sekä vatsa­li­has­liik­keitä, kestoin­hok­ke­jani.

Ylpeä

Tulipa tästä pojasta sitte isona mies tai nainen, L tai G, B tai T, Q tai muu, #ylpeä tulen siitä olemaan aina. Eikä tuota sen kave­rus­ta­kaan, poro­koi­rao­le­tettua, ole tarvinu viime päivinä hävetä tien päällä niin ku ennen. Jo kolmen tokon jälkeen autoille räyhää­minen hihnassa näyttää unoh­tu­neen koko­naan.

Suhteelliset ääniharavat

Väki­lu­kuun suhteu­tetut ääni­ha­ravat kunnal­lis­vaa­leissa 2021, top 10:

nimi puolue kunta ääniä osuus
Henrik Wick­ström RKP Inkoo 748 14,1 %
Markku Kankaan­ranta PPYL Pelko­sen­niemi 86 9,2 %
Sanna Villman SDP Kannon­koski 101 7,6 %
Annika Saarikko Kesk Oripää 97 7,3 %
Marjo Meri­virta Kesk Luhanka 50 7,2 %
Miia Hämä­läinen Kok Pertunmaa 117 7,1 %
Anna-Maja Henriksson RKP Pietar­saari 1 287 6,8 %
Helvi Hamari Vas Simo 194 6,6 %
Lilli Karola AvoinS Sysmä 235 6,5 %
Jani Jaak­kola PKYL Pelko­sen­niemi 60 6,4 %

Muistelma 14

Jonain toisena aikana olin päivä­hoi­dossa Eevalla punai­sessa puuta­lossa. Sinne mentiin aina epäin­hi­mil­lisen aikaisin, tuskin paljoa kuuden jälkeen. Joil­lain kerroilla en ollut vielä kunnolla herän­nyt­kään, ja sain mennä jatka­maan unia.

Eeva oli noin mummini ikäinen ja käytti sisäl­läkin tummen­tavia laseja. Tuskinpa tunnis­taisin häntä vielä­kään ilman niitä. Toinen tava­ra­merkki olivat maailman parhaat tomaat­ti­juus­to­näk­ki­leivät. Meillä kotona ei syöty näkkäriä, ja sillä oli ankean leivän maine. Mummi­lassa näkkäriä liotet­tiin ilta­teessä, kunnes se oli pehmeää, juusto sulaa ja teeve­dessä lilli marga­rii­ni­kuplia. Eevalla näkkäriä syötiin kuin rehel­listä leipää.

En muista olinko hoito­paikan ainut alle koului­käinen, vai miksi päivät Eevan talossa tuntuivat loput­toman pitkiltä ja yksi­näi­siltä. Vanhoissa tele­vi­sioissa oli semmoinen ominai­suus, että jos ohjel­massa oli tarpeeksi kauan hiljaista, alkoi kuulua vaimeasti pitkä ja kimeä piiiiiii. Niinä pitkinä päivinä minusta tuntui, että pääni päästi tuon äänen.