”Sinut on hyväksytty pistemäärällä 48,15 neljännelle varasijalle informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan. Alin pistemäärä, jolla tuli hyväksytyksi on 48,76.”
”Valitettavasti Sinua ei ole hyväksytty opiskelemaan Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan. Koepisteesi: 7,70. Alin hyväksytty koepiste: 8,10. Olet varasijalla: 4.”
Vanhan pikkukamarin yleisöpalautteen perusteella luetuin sisältö on taas nähtävillä. Lisätty 16. 9. 2017: salasana on kolmannen etunimeni eläimellinen anagrammi.
Kilpiaavan laidalla kasvaneena luulin olevani karaistunut sääskiin, mutta ilmeisesti joko immuunijärjestelmäni on vallan urbanisoitunut tai sitten Itä-Suomen sääskillä on tujummat antikoagulantit suupielissään, koskapa taas sain sieltä tuliaisiksi näitä. Arvatkaa raa-vituttaako.
Viime keskiviikkona oli tähänastisen kvartettiurani hienoin keikka. Lauluyhtye Boston Beans oli kutsuttu Suomen vanhimman purjehdusseuran tiloihin Helsingin Valkosaareen viihdyttämään Teknillisen korkeakoulun vetämän kansainvälisen CIRA2005-konferenssin osallistujia. Tapahtumaa järjestelleelle toimikunnalle meitä oli tiennyt suositella herra M. Maasalo, joka myös vastasi itse tilaisuudessa osuutemme juonnosta. Meiltä oli erityisesti pyydetty suomalaiskansallista musiikkia, mutta koska repertuaarimme on mitä on, pyynnön toteuttikin M. nerokkailla spiikeillään, jotka sitoivat sekaisen ohjelmamme sinivalkoiseksi sikermäksi tangoa, viinaa, kahvia ja melankoliaa — vaakunaeläintäkään unohtamatta.
