Meiän karvalaps täyttää tänään vuojen! Muutos pehmolelupallerosta sorjaksi seuraneidiksi on näköjään ollu aikamoinen. Nakkikakkua syyään perhepiirissä, mutta syntymäpäivähaastattelun muutoksen teemasta voi kuunnella Areenasta. Kiitos vielä kerran @maria.jyrkas visiitistä Suvannossa!
No, she hasn’t learned how to take a selfie (yet). Mutta lintukoiran elkeitäpä esitteli ensimmäisen kerran tänään haukkumalla petäjästä kuikuillutta ukkoteertä. Kanalintuja on näkyny tänä syksynä niin paljon — Suvannossa jopa fasaaneja — että omaki riistavietti on vähitellen vironnu noin neljännesvuosisataisesta lepotilasta.
Kävelin tänään Jurmunaavan laitaan, seisoin hetken paikallani ja hengitin suon tuoksua varastoon. Maa oli aamulla kuurassa ja iltapäivällä leijaili lunta.
Suomen luonnon päivänä suhtauduin Suomen luontoon resurssina ja köyhdytin sitä määrätietoisesti sienistä, kaloista ja marjoista. Tämän liuskayökkösenkin hätistin säälimättä vattupensaasta imemästä likaisella kärsällään ihmisen pakastimeen tarkoitettua jumalanviljaa!
Nivatunturin päällä käy hiasta painia tuulen kans vanha palovartijan maja.
Saako vetää vuorosanatki?
Höyrähin Birdlifen 100 lajia -haasteeseen eli piän kirjaa 2019 tunnistamistani linnuista. Tässä tähyillään Mantan kans Kilpiaavan lintutornista kurkia ja hanihia. (Metsä- vai harvinaisempia jäi vaille varmuutta.)
