Vuosi: 2016

Ke­sä­lo­mal­la on ai­kaa kes­kit­tyä olen­nai­seen: tu­lin las­kes­kel­leek­si, että Kie­li­toi­mis­ton sa­na­kir­jan yli sa­das­ta­tu­han­nes­ta ha­kusa­nas­ta vain 82:n kir­jai­met ovat aak­kos­jär­jes­tyk­ses­sä. Mie­le­tön­tä! Ja vei­ke­ää sat­tu­maa, että en­sim­mäi­nen tuol­lai­nen sana on ’aamu’ ja vii­mei­nen ’yö’. Mut­ta mit­kä kuusi seit­se­män eläin­tä mah­tu­vat nii­den vä­liin? Tar­joan jäts­kin jo­kai­ses­ta oi­keas­ta vastauksesta :)

Li­sät­ty 17. 9. 2017: oi­keat vas­tauk­set löy­ty­vät al­ku­pe­räi­sen jul­kai­sun kommenteista.

Kie­li­toi­mis­ton sa­na­kir­jan no­mi­neis­ta ovat yk­si­kön no­mi­na­tii­vis­sa kir­jai­mis­tol­taan aakkosjärjestyksessä

• aamu, aa­mu­yö, abi, ahjo, aho, aimo, ainu, ajo, ajo­puu, ajos, akku, almu, ammu, ampu, an­nos, apu, asu, dee­ku, degu, demo, ego, ehiö, ehjä, elo, emo, emu, emä, eno, epuu, ersä, erä, essu, etu, evä, fik­su, gnuu, hiil­los, hil­lo, himo, hip­pu, hitu, hop­pu, ikä, ilo, imu, isä, itu, itä, jää, jöö, kop­su, kor­su, koru, kuu, kyy, köö, lop­pu, lop­pu­yö, loru, luu, nor­su, puu, pyy, pää, suu, syy, sää, työ, vyö ja yö,

mo­ni­kon nominatiivissa

• aal­to, abi, ahjo, aho, ajo, anto, demo, ego, elo, emo, eno, hiil­to, hil­lo, himo, ilo, into ja koko,

sekä ver­beis­tä A-in­fi­ni­tii­vin perusmuodossa

• eh­tyä, ek­syä, el­pyä, elää, en­tää, es­tyä, es­tää, hiil­tyä, hiil­tää, hirt­tyä, hirt­tää, int­tää ja itää.