Delfiinejä ei näkynyt keulilla, eikä ihan etummaiselle kannelle päässytkään. Nukuin tosi hyvin, heräsin vain kolmesti: ensimmäisen kerran puoli kolmelta, sitten kuudelta ja sitten kahdeksalta. Ikkunasta näkyy Kreikan länsirannikon äkkijyrkkiä vuoria ja ohitsemme hivuttautuva Viking Linen -punainen Superfast. Pilvet ovat jäämässä taakse ja puskemme kohti aurinkoa. Lounaalle aion mennä viime tingassa, jotta jaksan sillä Ateenaan. Oi ei, pitääkö Michaelin kanssa seurustella koko junamatka? Kanukit aiko mennä bussilla, rahasta ei tuntunut olevan puutetta. Laitoin aamukylmään pellavahousut ja -paidan kakkoskerrokseksi. Yöllä pi‘in villasukkia, mhmhmh. Eilisiltana tuli telkkarissa vissiin siitä Ateenan pommi-iskusta, tai sitten niitä on ollu toinenkin, uutisissa ja vissiin siihen liittyneestä mellakasta, tai se saatto olla kyllä jossaki muuallaki, ja neljällä raajalla kävelevistä ihmisistä ties missä. Muistan ku REDACTED näytti BBC:n uutisen siitä yhestä sillon, mutta luulin että se oli yksittäinen vammanen eli hullu. Tänä iltana on Dominanten kevätsauna. Yritän muistaa laittaa tekstiviestin REDACTEDlle.
Ei sitten syödäkään lounasta. Seinällä on plakaatti ”Cruise programme” ja siinä että 11–12.30 on ruokaa self-service restaurantissa, joka kuitenkin on nyt kiinni. Toivottavasti Patraan keskustassa on leipä-makkara-jukurttikauppa. Otin välivaatteet pois, pesin jalat ja vaihdoin sukat, ja toivon ettei hostellin pyykkipalvelu ole rahastusta. Michael on vähän REDACTED, hauska vakava mies. Menee kuulemma bussilla, helpotus minulle.
Patraan juna-asema oli kivenheiton päässä satamasta, pieni keltainen rakennus jota vastapäätä oli jonkinmoinen tori, jonka toisella laidalla oli Passez-niminen pikaruokapaikka. Olin liian nälkäinen etsiäkseni kauempaa, eikä aikaakaan ollut liikea, joten maksettuani lisämaksun moderniin jatkoyhteyteen Korinthos–Ateena kävelin siihen ja valitsin turvallisen kalkkunapatongin. Ja miten hyvä se olikaan! Aivan niin kuin Citymarketista olisi ostettu raaka-aineet: tuore patonki, raikas salaatinlehdykkä ja tomaattia, sipulia, majoneesia ja, melkein väitän, herra Snellmanin kalkkunasiipaleita välissä. Kahden ja puolen kohtuulliseen hintaan raskin ostaa vielä toisen, tällä kertaa lampaisen version, mukaani. Kahden vaunun mittainen Intercity klonksutteli raiteelle yksi ajallaan (13.55) ja tuli tupaten täyteen edellisyön laivamatkustajia. Korinthosissa vanha nainen neuvoi meidät ensin ulos ja konduktööri tms. sitten takaisin vaunuun, koska vaihto tapahtuikin vasta hetkeä myöhemmin peruutusraiteella toisella, hienommalla asemalla. Nousin perstuntumalta pois asemalla, jonka nimeä en enää muista, mutta joka ei ollut Centrum tai Centrale tms., koska juna ei tuntunutkaan olevan menossa lentokentälle, josta ohjeeni hostellille olivat. Ensikontaktien perusteella kreikkalaiset puhuvat paremmin englantia kuin italialaiset, ja suuremmitta ongelmitta löysinkin Koritsas S:een, jossa minut otti vastaan (hieman teko)ystävällinen Chris(tos). Jne jne. Kävin kaupasta sapuskaa ja hörsin sielä ilmaset kinkku-, kahvi- ja mehunäytteet. Pyykkäsin suihkugeelillä kylppärin lavuaarissa kokeeksi parit sukat ja alushousut ja pyyhkeen. Ainaki vesi tuli mustaksi. Raatasin tovin kahen irlantilaisen ja neljän jenkin kans. Ostin yllytettynä yhen Heinekenin tien toiselta puolelta yömyssyksi. Todella miellyttävä hostelli, vaikka muutamilla yksityiskohdilla tätä voisi vielä parantaa: pyykkipalvelulla, vessapaperirullatelineellä, avaimilla vessan ovien lukkoon. Kiva viettää näin siistissä paikassa viimeiset reissuyöt. Jos en sitten yövy vielä jollain välisaarella. Tänään olen jostain syystä ajatellu sitä, mistä jään paitsi jos tokenen, ja koko asia on taas tuntunu vaikealta. Se on juuri sitä mitä minun ei tee mieli REDACTEDlle edes sanoa, koska se osaa halveksia sen kaiken niin maan rakoon. Sen mitä oli REDACTEDn kanssa yöllä Ruoholahdessa, sen mitä oli juhannuksena Ruissalossa tai joinain öinä Fermaatilla. Sen kun saa jokapäiväistä reilusti syvemmän kontaktin ja kokemuksen ihmiseen ja ihmisestä (hemmetin synteettinen kieli) jonka kanssa sen on aina aavistanutkin olevan mahdollista. Kenen tahansa olisi vaikea pitää sitä erillään ihastumisesta ja minun ihastumista rakkaudesta, varsinkin kun niin harvoja ovat ne miehet, joiden kanssa on natsannut.