1. 9. 2019

Enpä muis­ta mil­lon olen vii­mek­si soit­ta­nu niin päin per­set­tä ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa ku tä­nään. Mut­ta niin kau­an sii­tä var­maan on, et­ten vie­lä sil­lon suh­tau­tu­nu yhtä lep­po­sas­ti mo­kai­luu­ni ku nyt. Yks­kään vir­si ei kui­ten­kaan men­ny poik­ki, ja lau­lu kul­ki ihan koh­ta­lai­ses­ti. Yks kuk­ko tuli, ja lop­pu­vir­ren alo­tin vää­rän sä­keis­tön sa­noil­la. REDACTED oli sun­tio­ta tuu­raa­mas­sa ja väit­ti et­tei ollu huo­man­nu mi­tään, vaan eipä sama mies vii­me tal­ve­na erot­ta­nu sy­na­saun­dia­kaan oi­keit­ten ur­ku­jen ää­nes­tä.

Ka­ta­lo­nian Ylen ää­ni­mies REDACTED pii­pah­ti kah­vil­la. Oli mat­kal­la Barce­lo­nas­ta Nuor­ga­miin ja ta­ka­sin pa­ket­ti­au­tol­la Txis­pa-bor­dercol­lien­sa kans. Oli­pa sii­nä pal­jon sa­maa ku Man­tas­sa! En enää ih­met­te­le yh­tään, että moni luu­lee Man­da­ryy­niä B-col­liek­si. Saa­tiin he­pul­ta kii­tok­sek­si vie­raan­va­rai­suu­es­ta kol­me pul­loa: yks sai­so­nia, yks ipaa ja yks ora­tuo­mi­li­köö­riä, kaik­ki sen ite te­ke­miä! Otin yh­teys­tii­ot ylös ja lu­pa­sin ker­toil­la mi­ten mais­tuu, jah­ka tu­lee so­pi­va ti­lai­suus ava­ta.

REDACTEDki tuli sa­man kah­vi­pan­nul­li­sen lo­puil­le jus­tiin ku em. pa­rit­sa oli lä­hös­sä jat­ka­maan mat­kaa. Tu­lin ky­sy­neek­si ja var­maan en­sim­mäi­sen ker­ran iki­nä kuul­leek­si, mitä se on teh­ny työk­seen. (Äiti kyl­lä epäi­li ker­to­mus­ta myö­hem­min, sano et­tei REDACTED hä­nen tie­toon­sa iki­nä mis­sään töis­sä käy­ny, ra­veis­sa vain.) Sain pari hy­vää ku­vaa REDACTEDsta skan­nat­ta­vak­si ja pari huo­nom­paa jois­ta­ki vii­nan­huu­rusis­ta vii­na­kau­pan ava­jai­sis­ta Haa­pa­ran­nal­la tai Tor­nios­sa. REDACTED oli ollu Leh­ti­kan­kaal­la yötä, oli mat­kal­la Ses­ka­rös­tä REDACTEDn tykö Ket­tu­laan.

Kes­ti­tys­ten jäl­keen pai­nut­tiin REDACTEDn mus­ta­vii­ni­mar­ja­pen­sai­siin pa­rik­si tun­nik­si. REDACTED ke­räs meil­le kans, ja saa­tiin yh­teen­sä vii­ti­sen­tois­ta lit­raa äm­pä­rei­hin. Suu­rin osa pu­his­tet­tiin, pus­si­tet­tiin ja pa­kas­tet­tiin; pie­nen sat­sin V. keit­ti lap­pa­puu­rok­si, jota sau­nan jäl­keen syö­tiin koo­kos­las­tu­jen ja kau­ra­mai­on kans il­ta­pa­lak­si. Ei­li­set haa­pa­rous­kut V. ryöp­päs ja pa­kas­ti, ja lo­put ei­li­sis­tä va­tuis­ta­ki löys pus­sei­hin ja pak­ka­seen. Ei tule meil­le ke­ri­puk­ki ens tal­ve­na!