22. 9. 2015

Al­le­kir­joi­tin tä­nään muu­tok­sen työ­so­pi­muk­see­ni: teen lo­ka­kuun alus­ta vuo­den lop­puun ne­li­päi­väis­tä työ­viik­koa. Jää enem­män ai­kaa Rus­tii­kil­le, Muut­teel­le ja muul­le. Sain en­sim­mäi­set mats­kut sekä REDACTEDlta että REDACTEDlta ei­len.

REDACTED oli yötä. Ta­pa­sin sen kuu­kausi sit­ten Kal­les­sa, enkä ihan ta­jua mik­si edel­leen olem­me te­ke­mi­sis­sä. Emme eri­tyi­sem­min ar­vos­ta tai hu­vi­ta toi­siam­me, ja eh­käi­syn suh­teen on pat­ti­ti­lan­ne.

REDACTED kir­joit­ti pit­kän vies­tin, jos­sa ker­toi kuin­ka ei aio enää aja­tel­la mi­nua, kos­ka olen niin vä­lin­pi­tä­mä­tön. Mo­ni­sa­nai­sem­min ja kau­niim­min toki, mut­ta tuo­ta tar­koit­taen ja oi­ke­aan osuen. Tai no, täy­sin vä­lin­pi­tä­mä­tön en ole, mut­ta sii­tä vä­lit­tä­mi­se­ni ei tun­nu enää ys­tä­vyyt­tä enem­mäl­tä.