Pop Inn

Huuh. Tu­li­pa­han kä­vel­tyä, mut­ta nyt olen näh­ny mel­kein kai­ken Roo­mas­sa. Ja lo­pul­ta löy­sin su­kat­ki, Ter­mi­nin kau­pas­ta. Ja päi­väl­li­sen, sa­mal­la kon­sep­til­la ku ei­len mut­ta 125 gram­maa vä­hem­män ju­kurt­tia, lei­pä vä­hem­män. Käet pe­se­mään ja syö­mään. Mah­taa nuo ita­liak­si kau­his­tel­la ku kol­mat­ta il­taa syön sa­maa sa­pus­kaa.


Eli­kä. Aa­mul­la hy­väs­te­lin su­ju­vas­ti hol­lan­ti­lai­sen känp­pä­ka­vee­raa­jan käy­tyä­ni kak­ka­sel­la ja suih­kus­sa, pak­ka­sin ja jä­tin ison rep­pu­ni säi­löön. Aa­miai­sen ja kaup­pa­reis­sun jäl­keen pa­la­sin vie­lä ha­ke­maan pyyh­kee­ni aja­tuk­se­na kui­vat­taa se kau­pun­gil­la, mut­ta tu­lin­kin kas­tel­leek­si sitä vii­leäl­lä ve­del­lä aina ti­lai­suu­den tul­len. Kä­ve­lin Co­los­seu­mil­le ja sen ym­pä­ri, sit­ten rau­nioi­den poik­ki ja Pausa Pranzoon, siel­tä Ti­be­rin ran­taan ja sil­lan yli Tras­te­ve­reen, jos­sa to­si­aan ra­vin­to­loi­ta riit­ti, niin kuin olin lu­ke­nut. Pyö­räh­din taas yh­den py­häl­le Ma­rial­le omis­te­tun py­tin­gin pi­hal­la ja tu­lin tois­ta sil­taa ta­kai­sin täl pual jok­ke. Cam­po de Fio­ri oli ko­ju­jaan pur­ka­vien to­ri­kaup­piai­den jäl­jil­tä kuin kaa­to­paik­ka. Piazza Na­vo­nal­la oli sama va­pau­den pat­saan imi­toi­ja. Pal­jon pa­rem­pi ih­mis­pat­sas oli Hadria­nuk­sen muu­ril­la, jon­ne kä­ve­lin Pant­heo­nin, jos­sa siis kä­vin ei­len, edit­se. Ig­na­tius Lo­y­olan kir­kon vie­res­sä oli pie­ni kirp­pu­to­ri, jon­ne poik­ke­sin suk­kia et­si­mään, mut­ta löy­sin­kin Com­mo­do­re Ami­ga 600:n 10 eu­rol­la kau­pan. Kor­son­tien yli jat­koin Bar­be­ri­nien au­kiol­le ja siel­tä pik­ku hil­jaa koh­ti Ter­mi­niä (Ter­miä­ni?) poi­ke­ten pa­riin­kin kaup­paan ky­sy­mään suk­kia (calzi­ni), ja yh­des­tä ne mel­kein os­tin­kin tu­pa­koi­val­ta nai­sel­ta, mut­ta ei­vät ol­leet ly­hyt­var­ti­set (cor­ti), jol­lai­sia et­sin. On se niin kä­sit­tä­mä­tön­tä tuo tu­pa­koin­ti tääl­lä, se­kin mu­ka­mas hie­no mies­ten pu­ku­lii­ke, ties mitä Ar­ma­ne­ja sata ri­vis­sä ja omis­ta­jat kes­sut­te­le­vat es­tot­ta nii­hin sem­mo­set aro­mit, et­tei iki­nä ir­toa. Ja toi­nen kum­ma hom­ma, et­tei­kö tääl­lä ole englan­tia ope­tet­tu ke­nel­le­kään kou­lus­sa. Suk­kien hin­taa ky­syin, niin kol­mea ih­mis­tä piti vai­va­ta en­nen kuin sain kuul­la että ”twen­ty fif­ty” (2,50 €). Nais­ten ko­koa 39–40 mut­ta ovat­pa­han tar­peek­si ly­hyt­var­ti­set. Mel­kein olis pi­tä­ny sit­te­ki ot­taa ka­het. REDACTEDlta tuli vä­hän kom­ment­tia mak­ka­ra­sat­sis­ta lei­vän pääl­lä. (Lii­ma­sin 8 na­kin­puo­li­kas­ta apri­koo per­sik­ka­hil­lol­la vie­re­tys­ten.) Tä­män päi­vän 15 mi­nuut­tia au­tuut­ta on vie­lä käyt­tä­mät­tä. Toi­nen oh­jel­ma­nu­me­ro on pes­tä ja­lat ja vaih­taa su­kat en­nen läh­töä. Saa­ta­na ku läh­tee myö­hään juna, puo­li ka­hel­ta­tois­ta. No, tar­vii vain muis­tel­la ai­ko­ja Kau­naan lin­ja-au­toa­se­mal­la. Vois har­ki­ta 2 eu­ron in­ves­toin­tia sur­fauk­seen­kin tänä il­ta­na.


Niin kit­sas olen, että etin sen eu­ron pai­kan uu­des­taan ja kir­juu­tin siel­tä REDACTEDlle, luin heh­ku­tuk­sia kon­ser­tis­ta ja Mar­gi­naa­lis­ta­ki vii­mein kaik­ki tuo­reim­mat. Pois tul­les­sa­ni löy­sin sat­tu­mal­ta ison mar­ke­tin, jos­ta os­tin aa­muk­si crois­san­te­ja ja me­hua sekä huo­mi­sek­si vet­tä. Ka­la­tis­kit ne tää­lä hais­kah­taa, to­ril­ta en ai­na­kaan os­tais ka­laa ja pit­kin ham­pain kau­pas­ta­kin. Mi­kä­hän sii­nä­ki et­tei kun­non il­mas­toin­tia saa­ha nii­hin niin ku Suo­mes­sa. Sit­te kä­vin vie­lä toi­sen sa­man­lai­sen pa­rin nais­ten suk­kia ja vai­hoin ne äs­kön jal­kaa­ni, ei­vät yh­tään lii­an pie­net. Äs­kön söin ome­nan il­ta­pa­lak­si ja nyt vain oot­te­len. Tun­ti in­ter­ne­tai­kaa tun­tu jopa niin pit­käl­tä, et­ten mei­nan­nu kek­siä enää asi­aa REDACTEDlle. Pi­tää­ki­pä käyä vie­lä laundro­maa­tis­sa vil­ka­se­mas­sa, onko vas­tan­nu ja ky­syä onko pank­ki­kort­ti (kul­ta-) van­hen­tu­nu ku otus­pan­kis­ta ovat kol­mes­ti soit­ta­neet reis­sun ai­ka­na. Google­tin ni­mit­täin pu­he­lin­nu­me­ron ku­ten ete­vä net­ti­sa­la­po­lii­si ikään. No nyt tuli taas joku suo­ma­lai­nen tän­ne. Va­li­tel­laan­pa taas vä­hän vai­vo­ja kun ei muu­ta­kaan tule mie­leen. Jat­ku­va ka­kan äkis­tys on vii­mein saa­nut pu­ka­man ai­kaan, siis sem­moi­sen ulos sin­gah­ta­neen, joka tun­tuu kä­vel­les­sä. Pu­na­set nä­pyt on lä­hes ko­ko­naan hä­vin­neet, sa­moin her­pek­ses­tä on jäl­jel­lä vain ka­pea ve­ri­naar­mu. Rak­ko­ja ei ole, mut­ta käy­tin tä­nään vii­mei­set Com­pee­di­ni. Al­ler­gia on, se ei vain lähe. Sil­miä ku­tit­taa ja ve­res­tää, ne­nän li­ma­kal­vot on kui­vu­neet ja tur­vok­sis­sa. Kurk­kuun sat­tuu nie­las­tes­sa. Olen jo asen­noi­tu­nut ensi yö­hön. Me­nee mi­ten me­nee, aa­miai­sek­si on suklaac­rois­san­te­ja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.