Suomen kielen palindromisanat

Kie­li­toi­mis­ton sa­na­kir­jan no­mi­neis­ta ovat yk­si­kön no­mi­na­tii­vis­sa pa­lindro­me­ja eli mo­lem­min päin samoja 

Candida albicans
Sam­mas on Can­di­da al­bicans ‑hii­va­sie­nen ai­heut­ta­ma, tart­tu­va suun li­ma­kal­vo­jen tu­leh­dus. 📷 Ja­mes Heilman
  • aja­ja,
  • ajat­ta­ja,
  • akka,
  • ala,
  • ele,
  • enne,
  • imaa­mi,
  • olo,
  • otto,
  • pop,
  • sa­das,
  • sam­mas,
  • suu­ruus,
  • sy­lys,
  • sy­ty­tys,
  • Gobio gobio
    Tö­röt kuu­lu­vat sär­ki­ka­lo­jen (Cypri­ni­dae) heimoon.
  • syöp­pöys,
  • utu,
  • yty,
  • ämmä ja
  • ässä,

mo­ni­kon nominatiivissa

  • tai­ka,
  • tak­ka,
  • tal­la,
  • tam­ma,
  • Echo Valley
    Echo Val­leyn (1954–2011) tosi isot tis­sit. 📷 Glenn Francis
  • tapa,
  • tar­ra,
  • tee,
  • tii,
  • tii­pii,
  • tii­vis,
  • tik­ki,
  • tili,
  • til­li,
  • tip­pi,
  • tir­ri,
  • tis­si,
  • tol­lo,
  • toto,
  • tou­ko,
  • tuk­ku,
  • tun­tu,
  • tur­ku,
  • tus­su,
  • tut­tu,
  • tyk­ky,
  • tyly,
  • tä­ry­jy­rä,
  • tönö ja
  • törö

sekä ver­beis­tä A-in­fi­ni­tii­vin pe­rus­muo­dos­sa au­tioi­tua.

Todennäköisin sana

Voi­daan tut­kia myös eri ään­tei­den esiin­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä eri ym­pä­ris­töis­sä. Esi­mer­kik­si suo­mes­sa k on kaik­kein ylei­sin sa­na­nal­kui­nen ään­ne […]. Edel­leen voi­daan tut­kia myös ns. seu­raan­to­ja eli sitä, mil­lä to­den­nä­köi­syy­del­lä tiet­tyä ään­net­tä seu­raa jo­kin toi­nen tiet­ty ään­ne. Esi­mer­kik­si suo­mes­sa sa­na­nal­kui­sen k:n jäl­jes­sä seu­raa useim­mi­ten a, tä­män jäl­jes­sä tu­lee to­den­nä­köi­sim­min n ja tätä seu­raa enim­mäk­seen i. Näin voi­tai­siin sa­noa, että ’suo­men to­den­nä­köi­sin sana’ on kani.

Kai­sa Häk­ki­nen: Kie­li­tie­teen pe­rus­teet (1994). Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Tie­to­li­pas 133.

Pakistan–Luxemburg

Jat­ka ar­tik­ke­liin Pakistan–Luxemburg

läh­tö­maa # koh­de­maa
KOSOVO 59 ALBANIA, ALGERIA, ANTIGUA JA BARBUDA, ARGENTIINA, ARMENIA, AZERBAIDŽAN, BAHAMA, BAHRAIN, BELGIA, BELIZE, BENIN, BHUTAN, BRUNEI, BULGARIA, BURUNDI, CHILE, EGYPTI, ERITREA, FIDŽI, FILIPPIINIT, GAMBIA, GHANA, GRENADA, GUATEMALA, GUINEA, GUYANA, HAITI, INTIA, IRAN, IRLANTI, ITALIA, JAPANI, JEMEN, LIBERIA, LIBYA, LIETTUA, LUXEMBURG, MALAWI, MALI, MALTA, MAURITANIA, MYANMAR, NAMIBIA, NAURU, NEPAL, NICARAGUA, NIGER, NIGERIA, PALAU, PANAMA, PARAGUAY, PERU, QATAR, RUANDA, THAIMAA, TŠAD, UGANDA, URUGUAY, ZIMBABWE

Ah, riistan makua

thaimaankaurisThai­maan­kau­ris (Rucer­vus schom­burg­ki, ai­em­mal­ta suo­men­kie­li­sel­tä ni­mel­tään scom­bur­gin­hir­vi) oli kaak­koi­saa­sia­lai­nen hir­vie­läin, joka met­säs­tet­tiin su­ku­puut­toon 1930-lu­vul­la. Chao Ph­ray­an jo­ki­ta­san­gol­la Thai­maas­sa elä­neen la­jin ku­va­si tie­teel­le Edward Blyth 1863, ja sen tiet­tä­väs­ti vii­mei­nen yk­si­lö kuo­li eläin­tar­has­sa vuon­na 1938. Vuon­na 1991 Lao­sis­ta löy­det­ty­jen sar­vien pe­rus­teel­la la­jin ar­vel­laan kui­ten­kin saat­ta­neen säilyä.

Schomburgk's deer - Wi­ki­pe­dia, the free encyclo­pe­dia (9. 5. 2013 jul­kais­tu ver­sio)

sahramitukaani
Cláu­dio Dias Timm | CC BY-NC-SA 2.0
Sah­ra­mi­tu­kaa­ni (Pte­ro­glos­sus bail­lo­ni) on Bra­si­lian ran­nik­ko­sa­de­met­sän lin­tu­la­ji, joka ni­mes­tään huo­li­mat­ta ei kuu­lu tu­kaa­nien vaan ara­ka­rien su­kuun tik­ka­lin­tu­jen lah­kos­sa. Sen höy­hen­peit­teen väri vaih­te­lee sah­ra­min­kel­tai­ses­ta olii­vin­vih­re­ään. Ylä­pe­rä ja kook­kaan no­kan tyvi ovat pu­nai­set. Uha­na­lai­suu­del­taan sah­ra­mi­tu­kaa­ni on ym­pä­ris­tö­jär­jes­tö Bird­Li­fe In­ter­na­tio­na­lin sil­mäl­lä­pi­det­tä­vien (NT, Near Th­rea­te­ned) la­jien listalla.

Saffron Touca­net - Wi­ki­pe­dia, the free encyclo­pe­dia (12. 12. 2013 jul­kais­tu ver­sio)

S     sana            a1
1.00  SAHRAMITUKAANI  THAIMAANKAURIS

Ansa-ana­gram­mi­sa­nas­to | Ree­ma (20. 12. 2013 jul­kais­tu versio)

Hypätä aikansa yli

että kukaan ei voi hypätä aikansa yli

”Ree­ma (lauseen re­maat­ti­nen osa) on lauseen sa­na­jär­jes­tys­tä ja in­for­maa­tio­ra­ken­net­ta kos­ke­va ter­mi, joka tar­koit­taa lauseen var­si­nai­se­na uu­ti­se­na esi­tet­tyä osaa.”

Son­ja Tirk­ko­nen-Con­dit: Mak­ro­te­ma­tiik­ka asia­teks­tin ar­vioin­ti­kri­tee­ri­nä (1982). Suo­men so­vel­ta­van kie­li­tie­teen yh­dis­tys AFin­LA ry:n jul­kai­su no 33.
Ison suo­men kie­lio­pin verk­ko­ver­sio (2008). Ko­ti­mais­ten kiel­ten tut­ki­mus­kes­kuk­sen verk­ko­jul­kai­su­ja 5.