9. 1. 2017

Pää­tin vii­me syk­sy­nä jo yhen ker­ran, että en pyri Cas­sio­pei­aan. Lop­pu­vuo­jes­ta aloin ar­po­maan asi­aa uu­es­taan, ja nyt olen jo mo­net­ta päi­vää hii­pe­ris­sä sii­tä, lait­taa­ko vies­tiä REDACTEDlle vai­ko eikö lait­taa. Ke­vään ekat tree­nit olis nyt kes­ki­viik­ko­na. Hy­viä puo­lia: sais lau­laa muu­ta­ki ku jumpru­re­per­tu­aa­ria, joka al­kaa jo kyl­läs­tyt­tää, ja sais tehä tai­det­ta ai­na­kin pie­nel­lä t:llä. Tu­tus­tuis uusiin ih­mi­siin, ties mi­ten hy­viin ja ties mi­ten hy­vin, ja laa­jen­tais ta­jun­taa Suo­men se­ka­kuo­ros­ke­nes­tä. Sais mui­en oh­jel­moi­maa oh­jel­maa il­to­jen ilok­si, et­tei tar­vis nä­ky­mä­tön­tä koi­raa ul­koi­lut­taa niin usein. Huo­no­ja puo­lia: REDACTED, po­ruk­kaan in­tegroi­tu­mi­nen ei ehkä ikäe­ron ta­kia on­nis­tu­kaan, tai se on­nis­tuu niin hy­vin että REDACTED vaa­ran­tuu (vrt. 2003). Isoin jut­tu on ehkä kui­ten­ki aika: ha­luai­sin töit­ten ohel­la py­syä opis­ke­luai­ka­tau­lus­sa, saa­ha Rus­tii­kin ja Sa­nai­san sai­tit ulos ja käyä vä­hin­tään sen kol­me ker­taa vii­kos­sa sa­lil­la. Ai niin ja yks lau­lu­kir­ja­ki pi­täis saa­tel­la pai­noon rei­lun kuu­kau­en pääs­tä. On­nek­si se on omal­ta osal­ta­ni jo hy­väl­lä mallilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *