12. 1. 2018

Ei­len käy­tiin tree­nien jäl­keen kal­jal­la, ja huo­me­na on joh­to­kun­nan­vaih­to­sau­na, mut­ta sil­ti tä­nään oli seu­ran­ki­piä olo koko päi­vän ja teki mie­li Jumpruun tai vie­lä enem­män Ali­aal­le jol­la­ki pik­ku­po­ru­kal­la. Vaan en­hän minä sem­mo­sia tohi kut­tua kool­le, hert­ti­nen sen­tään. Pe­lat­tiin sen si­jaan Ja­nin kans Al­fa­pet­tiä pit­käs­tä ai­kaa, voi­tin 89–83. Li­sä­sin vii­mein tä­nään lo­put vii­me syk­syn mer­kin­nöis­tä Ree­maan. Oli mu­ka­va lu­kia nii­tä ja muis­taa hy­viä het­kiä, jot­ka oli alle puo­les­sa vuo­jes­sa jo siir­ty­ny pas­sii­vi­seen va­ras­toon, pois muis­tel­ta­vien säi­lös­tä. Sama pro­ses­si tie­ten­ki ar­mah­taa muis­te­le­mas­ta myös huo­no­ja het­kiä, ja hyvä niin. Jat­koin tä­nään pe­reh­ty­mis­tä tie­don­haun mal­lei­hin. Hiem­stran ar­tik­ke­li alko lo­pul­ta­ki, kol­man­nel­la lu­ku­ker­ral­la, pik­ku hil­jaa au­e­ta. Ka­hen edel­li­sen yri­tyk­sen jäl­keen olen luo­vut­ta­nu ja vaih­ta­nu ai­het­ta, mut­ta pa­la­sin tä­hän taas kos­ka IR mi­nua eni­ten kiin­nos­taa ja ei se nyt, saa­ke­li, voi niin ra­ket­ti­tie­det­tä olla, et­ten ot­tais niis­tä kaa­vois­ta lo­pul­ta tolk­kua. Täy­den­tä­vää se­mi­naa­ria var­ten pe­reh­tyn, mut­ta kir­ja­ten­tit­tä­viä kurs­se­ja­ki ai­hees­ta tai­taa olla tar­jol­la.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.