21. 8. 2008

Ra­kas REDACTEDni!

Nyt kun on ko­keil­tu jo pu­he­lua, vi­deo­pu­he­lua, säh­kö­pos­tia, teks­ti- ja pi­ka­vies­tin­tää, tun­tuu suo­ras­taan ek­soot­ti­sel­ta kir­joit­taa kau­nol­la van­han­ai­kai­nen kir­je! Toi­vot­ta­vas­ti saat näis­tä ha­ra­kan­var­pais­ta myös selvää…

Aloin jo nuk­ku­maan (kel­lo on jo­tain puo­li yk­si­tois­ta) mut­ta huo­ma­sin päi­vän ja ei­li­sen ta­pah­tu­mien ja uusien naa­mo­jen pyö­ri­vän vie­lä lii­an vin­has­ti pääs­sä. Päi­vä­kir­jan pi­tä­mi­nen on pyl­ly­vaos­ta kun voi ker­toa kai­ken myös toi­sel­le, toi­vot­ta­vas­ti jopa ilah­dut­taa vä­hän, eikä vain ho­ris­ta it­sek­seen. Sitä pait­si kun pos­ti­tä­ti lyö lei­man­sa kuo­reen, it­se­kri­tiik­ki ei enää pää­se re­pi­mään si­vuis­ta ta­kan sy­tyk­kei­tä, ja jo­tain ar­vo­kas­ta ehkä tallentuukin.

Tä­nään oli siis toi­nen päi­vä kou­lus­sa ja opin taas pari tyyp­piä ni­mel­tä li­sää. Ryh­män lo­pul­li­nen ko­koon­pa­no on kai vie­lä aset­tu­mat­ta, mut­ta noin kah­des­ta­kym­me­nes­tä kas­vos­ta tun­nis­tan jo REDACTEDn (30-jo­tain­vuo­tias bio­lo­gi, pe­to­lin­tu­asian­tun­ti­ja Mos­ko­vas­ta, kul­ma­kar­vat kuin huuh­ka­jal­la), REDACTEDn* (tans­si­ja-taekwon­do­ka Troms­sas­ta, seu­rus­te­lee suo­ma­lai­sen lii­ga­fu­ta­rin kans­sa), REDACTEDn (Raa­hen Retu Ki­vi­nen, jou­tui tuon­ne kos­ka ei ol­lut kuul­lut yh­den kor­kea­kou­lu­pai­kan vas­taan­ot­to­sään­nös­tä), REDACTEDn, REDACTEDn ja etio­pia­lai­sis­ta (jot­ka jos­tain syys­tä ka­to­si­vat tä­nään kaik­ki kes­ken päi­vän) REDACTEDn ja REDACTEDn. DIB:stä* eli in­ter­na­tio­nal busi­ness -ryh­mäs­tä olen li­säk­si vaih­ta­nut pari sa­naa REDACTEDn (FC Opan maa­li­vah­ti, ukrai­na­lai­nen) ja REDACTEDn (tä­kä­läi­nen) kans­sa. Haus­ka näh­dä, onko joku näis­tä mi­nun ka­ve­ri vuo­den päästä!

Huo­men­na teh­dään päi­vä­ret­ki Vir­pi­nie­meen, lii­kun­ta- ja ul­koi­lua­lu­eel­le, jos­sa tä­nään muis­tin ol­lee­ni vii­mek­si yh­dek­säs­luok­ka­lai­se­na luok­ka­ret­kel­lä! Sil­loin­kin sa­toi, olin ru­muus­ma­sen­tu­nut ja kes­kus­tas­sa käy­des­säm­me söin Raxis­sa muut pen­kin alle. REDACTED REDACTED oli kuu­min luo­kan­val­vo­ja iki­nä ja sai mi­nut haa­vei­le­maan bio­lo­gia­no­pis­ke­lus­ta. Täl­lä ker­taa oh­jel­mas­sa on kai pait­si lou­nas ja tu­tus­tu­mis­leik­ke­jä jon­kin­lais­ta ur­hei­lua, jos­ta ajat­te­lin ve­täy­tyä mo­ni­nai­siin ur­hei­lu­vam­moi­hi­ni ve­do­ten. Puo­li kuu­del­ta hyp­pään ju­naan, vaih­dan Ro­va­nie­mel­lä möl­lä­riin (äi­ti­ni ke­hit­te­le­mä yleis­ni­mi­tys kai­kil­le lin­ja-au­toil­le ke­mi­jär­ve­läi­sen Möl­lä­rin lin­jat -lii­ken­nöin­tiyh­tiön mu­kaan), olen kym­me­nen mais­sa So­dan­ky­läs­sä ja ko­to­na en­nen yhtätoista.

19. 8. 2008

Huo­men­na en­sim­mäi­nen kou­lu­päi­vä. Pak­ko tun­nus­taa että jäns­kät­tää vä­hän. Joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, et­ten tie­dä mitä on lu­vas­sa — var­sin­kaan so­si­aa­li­ses­ti. Toi­voi­sin ko­vin, että mei­dän mel­ko pie­nes­tä mut­ta si­tä­kin mo­ni­kult­tuu­ri­sem­mas­ta jou­kos­ta hit­sau­tui­si to­ve­ril­li­nen po­ruk­ka, jos­sa tu­kea us­kal­let­tai­siin ky­syä ja an­taa. Tai jos yhtä suur­ta per­het­tä ei syn­ny­kään, syn­ty­köön vaik­ka mon­ta pien­tä. Pää­asia että kou­luun oli­si joka päi­vä mu­ka­va men­nä eikä ruo­ka­las­sa te­ki­si mie­li kart­taa seu­raa. En toi­veis­ta­ni huo­li­mat­ta ole itse pa­ras esi­merk­ki muil­le, tie­dän sen ko­ke­muk­ses­ta, mut­ta ai­na­kin aion nyt olla sin­nik­kääm­pi kuin en­nen. Sin­nik­kääm­pi te­ke­mään aloit­tei­ta, ot­ta­maan huo­mioon. Tus­kin ne muil­ta mail­ta tän­ne tul­leet vä­hem­män ys­tä­vyyt­tä tar­vit­se­vat kuin minä, jol­le kult­tuu­ri ja kie­li — ah Ou­lun mur­ret­ta! — ovat tutut.

En muis­ta­nut että kau­no­kir­joi­tuk­se­ni on näin su­ju­vaa. Ja pat­jan ta­sos­sa tu­le­vas­sa kän­ny­kän va­los­sa suo­ras­taan kau­nis­ta! Sori muru, ei täs­tä tul­lut­kaan kirje :)

31. 1. 2008

Nyt on niiiin hyvä mie­li. Is­tun bus­sis­sa mat­kal­la Ou­luun, jos­sa vaih­dan ju­naan. Tä­pä­räl­le meni, mut­ta eh­dit­tiin Lah­den lin­ja-au­toa­se­mal­le en­nen lin­ja-au­toa ja jopa saa­lis­taa REDACTEDlle ja mi­nul­le syö­tä­vää en­nen sitä. Unoh­din an­taa REDACTEDlle smok­ki­lauk­ku­ni, mut­ta on­nek­si REDACTED oli niin kilt­ti että pait­si kus­ka­si mei­tä ym­pä­ri äm­pä­riä, otti lau­kun huo­leh­dit­ta­vak­seen kun­nes pa­laan. Seu­rus­te­lin taas koko me­no­mat­kan REDACTEDn kans­sa, mut­ta kyl­lä REDACTED on se jo­hon olen oi­keas­ti lät­käs­sä. Vit­sai­lim­me että läh­ti­sin­kin hei­dän kans­saan Hä­meen­lin­naan REDACTEDalan bi­lei­siin ja yök­si Au­lan­gol­le… REDACTEDn kut­su oli niin flirt­ti! Vas­ta­sin tyy­lik­kyy­del­le­ni us­kol­li­se­na sot­ke­mal­la it­se­ni en­sin si­nap­pi­kurk­kusa­laat­tiin ja lait­ta­mal­la REDACTEDn sit­ten et­si­mään pa­pe­ria takataskuistani.

Sat­tu­mal­ta sain kant­to­rin­kei­kan­kin lau­an­tail­le, siu­naus ja muis­te­lot Ta­pion­nie­mes­sä. Mu­mi­si­ja soit­ti ja lä­het­ti vir­ret pe­räs­sä. Mat­ka­ra­hat tu­lee taas tie­nat­tua, se on ihan mukava.

Äh, oli­si pi­tä­nyt an­taa REDACTEDlle ja REDACTEDlle nuo kak­si ris­tik­ko­leh­teä kii­tok­sek­si. Enpä älyn­nyt, enkä mai­ni­ta suklaas­ta ja viinistä.

30. 1. 2008

Me­no­mat­ka REDACTEDn, tu­lo­mat­ka REDACTEDn vie­res­sä ♡ Käy­tiin Lah­des­sa huu­ta­mas­sa ur­ku­par­vel­ta. En tyk­kää ka­pus­ta enkä bii­sis­tä, lau­lan siis seu­ran vuok­si. Aa­mul­la ai­kai­nen he­rä­tys, pi­tää pa­ka­ta en­sin ko­neel­la, sit­ten luonnossa.

29. 1. 2008

Aah, iha­naa saa­da asioi­ta oi­keil­le pai­koil­leen ja luo­pua taas mo­nes­ta tar­peet­to­mas­ta. Pak­kaa­mi­nen il­man kun­non mat­ka­lauk­kua vain tu­lee ole­maan yhtä han­ka­laa kuin aina, ja joku pi­täi­si na­kit­taa huo­leh­ti­maan smok­ki­ni ta­kai­sin. Jos ei kan­net­ta­vaa muu­ten tule tar­peek­si, voi­sin kaa­pa­ta kai­na­loo­ni yh­den tu­los­ti­men verk­ko­kau­pas­ta kotiinviemisiksi.

Huo­men­na saa­tan käy­dä len­kil­lä. Tä­nään jäi jump­pa­tun­ti vä­liin, vaik­ka muu­ten olin­kin aika te­ho­kas — ja so­si­aa­li­nen! Pär­jä­sin REDACTEDn kans­sa lou­naal­la Di­po­lis­sa, ja jut­te­lin Kaa­mok­ses­sa mo­nel­le. REDACTEDkin oli, vaik­ka oli bluns­sas­sa, ja näyt­ti el­py­neen eros­ta niin että jopa hy­myi­li va­ro­vas­ti :) Pii­naa­van eri­mie­li­siä olim­me REDACTEDn kans­sa vi­rees­tä, ja useim­mi­ten luu­len että vika on minussa.

28. 1. 2008

REDACTED lä­hen­te­li taas tree­neis­sä mui­na nai­si­na, si­pai­si ter­veh­dyk­sek­si kyl­keen ja jut­te­li tun­gok­ses­sa kah­den­kes­ki­siä hil­jai­sel­la ää­nel­lä. Mu­ka­val­ta­han sel­lai­nen tun­tuu — ja tun­tui­si vie­lä enem­män jos vas­taa­mi­nen sa­mal­la mi­tal­la ja pa­nem pa­rem­mak­si pa­ne­mi­nen oli­si sal­lit­tu. Mi­nus­ta tun­tui­si luul­ta­vas­ti pa­hem­mal­ta olla se jon­ka kans­sa pe­te­tään kuin se joka pet­tää. Sa­non luul­ta­vas­ti, kos­ka mo­lem­mis­ta olen ko­ke­nut vain lä­hel­tä piti -ti­lan­tei­ta. Ha­luai­sin­pa jos­kus löy­tää sel­lai­sen REDACTEDn tai REDACTEDn, joka ei ole äiti ja nai­mi­sis­sa, ja kat­soa mi­ten käy. Siis fik­sun, kau­niin ja it­se­var­man nai­sen, joka joko silk­kaa va­ro­mat­to­muut­taan tai luul­len kym­me­nen vuo­den ikäe­ron an­ta­van im­mu­ni­tee­tin ei pys­ty­tä suo­ja­muu­re­ja huo­mio­no­soi­tuk­sil­le, niin kuin kaik­ki ikäi­se­ni tun­tu­vat teh­neen. REDACTED to­sin näyt­tää va­ro­vas­ti raot­ta­van mi­nul­le ovea, mut­ta aion pi­tää jal­ka­ni koh­te­li­aas­ti pois­sa. Sen sac­her­ka­kun maus­sa oli häi­väh­dys REDACTEDn ma­ka­ro­ni­laa­tik­koa… Näin yöl­lä unta, jos­sa olin REDACTEDn ja REDACTEDn ho­tel­li­huo­nees­sa. REDACTEDä ei nä­ky­nyt ja REDACTED tar­jou­tui mi­nul­le. (Oli aa­mu­yö ja te­le­vi­sios­ta tuli suo­ra lä­he­tys tal­vio­lym­pia­lai­sis­ta — toi­sel­ta puo­lel­ta maa­pal­loa, päät­te­lin.) Juu­ri kun olin pää­se­mäs­sä asi­aan REDACTED soit­ti ja tun­nus­ti REDACTEDlle, että kuple­tis­sa oli nel­jäs­kin pyö­rä, REDACTED. Et­tei vain oli­si ol­lut kuo­ro­mat­kas­ta kyse :)

27. 1. 2008

Skan­na­sin li­sää kir­jei­tä. Odot­ta­maan. Isom­pi hom­ma, on­nek­si aloi­tin ajois­sa en­nen läh­töä. Laa­din ei­li­sen las­ten ris­ti­kon uusik­si ja pe­rään yh­den uu­den hel­pon. Kä­vin Ki­sik­sel­lä tree­naa­mas­sa ja il­lal­la kä­ve­lyl­lä. Läh­din Doc­poin­tin vii­meis­tä edel­li­seen näy­tök­seen, mut­ta tu­lin mat­kal­la toi­siin aja­tuk­siin: huo­ma­sin että rai­tis­ta il­maa olin­kin kai­van­nut enkä li­sää is­tu­mis­ta. Kä­ve­lin Kamp­piin os­ta­maan il­ta­her­kun, turk­ki­lais­ta ju­kurt­tia ja pa­kas­te­mus­ta­vii­ni­mar­jo­ja, ja tör­mä­sin REDACTEDyn ja REDACTEDan, joi­den ka­ve­ri osti to­maat­tia va­hin­gos­sa gua­van kilohinnalla.

26. 1. 2008

Tyy­ty­mät­tö­myys ai­kaan­saa­mat­to­muu­teen sai lo­pul­ta saa­maan ai­kaan pal­jon. Päi­vän pa­kol­li­sen an­nok­sen su­ku­tut­ki­mus­ta (joka tun­tuu enem­män oi­kei­den töi­den vält­te­lyl­tä ja li­sää­vän saa­mat­to­muu­den tun­net­ta kuin vä­hen­tä­vän sitä) li­säk­si skan­na­sin muu­ta­man kir­jeen (me­neil­lään on isän van­hem­pien so­dan ajan kir­jeen­vaih­don di­gi­toin­ti — har­mi että vain Su­van­toon lä­he­tet­ty­jä kir­jei­tä on tal­les­sa), hain Fer­maa­til­ta kan­sion ja muo­vi­tas­ku­ja ja ja­oin vi­ral­li­set pa­pe­rit kah­teen map­piin, imu­roin (en ta­jua mis­tä la­ka­nal­le ker­tyy jat­ku­vas­ti jo­ta­kin val­kois­ta mu­rua), kä­vin pe­laa­mas­sa (taso ei pää­tä hui­man­nut, mut­ta tu­li­pa­han tree­nat­tua syöt­töä) ja lop­puil­las­ta in­tou­duin vie­lä laa­ti­maan pe­rä­ti kak­si ris­tik­koa. Tai ei se in­tou­tu­mis­ta ol­lut vaan ins­pi­raa­tion pa­kot­ta­mis­ta pa­ka­ra­li­hak­sil­la, mut­ta lop­pu­tu­los oli kel­po niinkin.

Olen kek­si­nyt että par­sa­kaa­lis­ta saa hy­vän suu­ruk­sen her­ne­kei­tol­le. Kah­den kuk­ku­ra­lau­ta­sel­li­sen hin­nak­si tu­lee noin puo­li­tois­ta eu­roa, ja il­man her­ruus on taat­tu. Toi­nen aika tuo­re lisä li­sä­ai­neet­to­maan os­tos­ko­rii­ni on Eu­ros­hop­pe­rin tuo­re­pas­ta nau­ha­ma­ka­ro­nin muo­dos­sa. Fee­lik­sen ket­su­pin seas­sa se täyt­tää ma­han mu­ka­vas­ti, eikä keit­tä­mi­seen mene kuin pari mi­nuut­tia. It­se­ku­ri­ni höl­tyi vii­mein ja mu­tus­tin REDACTEDn an­ta­man suklaan — kai­ken ker­ral­la, tot­ta kai — naa­ma­riin. Pu­na­vii­nin voi­sin­kin an­taa REDACTEDlle jo en­nen mat­kaa, niin ei tar­vi sitä ees­taas kuljetella.

25. 1. 2008

Rii­pus­tin tä­nään ni­me­ni ka­ma­ri­kuo­ro Kaa­mos ry:n pe­rus­ta­mis­asia­kir­jaan. Oli­si­pa haus­ka jos se vuo­sien myö­tä eta­bloi­tui­si kun­non kult­tuu­ri-ins­ti­tuu­tiok­si, jol­la yl­peil­lä. Tai no, mitä haus­kaa sii­nä nyt oi­keas­taan oli­si? Haus­kaa pi­täi­si olla kun men­nään yh­des­sä la­sil­li­sel­le, mut­ta ei tah­do mil­lään on­nis­tua mi­nul­ta. Ih­mi­sil­tä — ei vä­hi­ten it­sel­tä­ni — puut­tuu aito kiin­nos­tus toi­si­aan koh­taan, joka oli­si vält­tä­mä­tön edel­ly­tys tu­tus­tu­mi­sel­le. Ne jot­ka ei­vät tau­koa­mat­ta puhu omis­ta asiois­taan huo­maa­vat muis­ta, mi­ten tyl­sää se on, ja ovat hil­jaa, mikä ei se­kään ole ko­vin ins­pi­roi­vaa. Ei it­ses­tään pu­hu­mi­nen kiel­let­tyä­kään ole, mut­ta kun ta­po­ja on niin eri­lai­sia. REDACTEDn tapa ja REDACTEDn tapa, esimerkiksi.

Kä­vin kol­man­te­na pe­räk­käi­se­nä päi­vä­nä Ki­sik­sel­lä tree­naa­mas­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­seen jump­pa­tun­tii­ni si­säl­tyy yleen­sä, tä­nään­kin, noin 20 mi­nuut­tia jal­ka­hom­mia (frees­ty­leä, por­ras­loik­kaa, kyyk­ky­jä), 20 mi­nuut­tia yläk­rop­pat­ree­niä (vat­sa- ja sel­kä­li­has­liik­kei­tä, pun­ner­ruk­sia tai dip­paus­ta ja leu­an­ve­toa) ja lo­put 20 ve­nyt­te­lyä. En kyl­lä­kään las­ke mi­nuut­te­ja enkä pidä kir­jaa sii­tä mitä teen, mut­ta suu­rin piir­tein noin se aina me­nee. Eikä tun­nis­sa ehdi iki­nä kyl­läs­tyä, vaan seu­raa­va­na­kin päi­vä­nä te­kee mie­li. Huo­men­na pit­käs­tä ai­kaa pelaamaan.